Suomalainen liha ja vastuullisuus

svasikka-web.jpg

 

Suomalaisen ruuantuotannon etuja

 

1. Globaalissa vertailussa suomalaisen lihantuotannon etuja on esimerkiksi yhdistetty lihan- ja maidontuotanto. Noin 85 % kotimaisesta naudanlihasta tuotetaan lypsykarjarotuisista eläimistä, minkä ansiosta kasvihuonekaasupäästöt ovat pienemmät kuin erillisissä lihantuotantoketjussa, koska osa päästöistä jyvitetään tuotetulle maidolle.

2. Yksi suomalaisen lihantuotannon eduista on runsaat vesivarat. Vesijalanjäljen merkitys on pieni.

3. Kotimaisen lihaketjun rehu tulee pääsääntöisesti (80%) omilta pelloilta ja soijan käyttö rehuissa on muihin maihin verrattuna keskimääräistä paljon pienempi. Suomessa käytettiin viime vuonna noin 50 % vähemmän soijaa eläinten ruokinnassa kuin muualla Euroopassa. HKScanin Rypsiporsas® -konseptissa eläinrehun proteiinilähteenä käytetään kotimaista rypsiä ja härkäpapua. Lisäksi HKScan on mukana vastuullisesti tuotetun soijan RTRS-sitoumuksessa (Roundtable of Responsible Soy). HKScanin käyttämä soija on vastuullisesti tuotettua sertifioitua soijaa vuodesta 2017 alkaen.

 

Suomessa maatalouden maankäyttö on tarkoituksenmukaista

 

4. Suomessa on mahdollista tuottaa proteiinia tehokkaasti. Pohjoisessa maaperässä kasvuolosuhteet ovat paremmat nurmi- ja rehukasvien kuin muiden kasvien viljelylle ja karjankasvatuksen myötä nurmipeltojen kapasiteetti voidaan jalostaa korkealaatuiseksi proteiiniksi. Lisäksi monivuotiset nurmilaitumet vaikuttavat ympäristöön monella tavalla positiivisesti, mm. kasvit ja niiden juuret sitovat hiiltä. Ne pitävät pintamaata paikoillaan ja pidättävät ravinteiden valumista vesistöihin. Pohjoismaissa tuotettu liha ei vähennä luonnon monimuotoisuutta, kuten niissä osissa maailmaa, joissa muun muassa sademetsiä raivataan tuotantokäyttöön ja ihmisravinnoksi kelpaavia kasveja käytetään karjan rehuksi.

5. Suomen maatalouden päästöt ovat maltilliset globaalista näkökulmasta ja maatalous-tuotannon tehostamisen kautta päästöt ovat vähentyneet entisestään. Suomessa lihantuotannon osuus kaikista kasvihuonekaasupäästöistä on noin 6 %.

Lue lisää: HKScanin vastuullisuusfaktoja, eläintuotannon ympäristövaikutukset

 

Suomalaisten kotieläinten hyvinvointi turvataan kaikissa tuotannon vaiheissa

 

6. Suomessa lihantuotantoa koskeva lainsäädäntö on yksi maailman tiukimmista. Kansallinen eläinten terveydenhuolto ETU asettaa tuotannolle tiukemmat vaatimukset kuin Suomen laki tai EU.

7. Suomalaisessa lihantuotannossa käytetään merkittävästi vähemmän eläinantibiootteja kuin useimmissa muissa Euroopan maissa. Antibiootteja käytetään vain tarpeeseen ja lääkärin määräyksestä, ei ennaltaehkäisyyn tai kasvun edistämiseen. Kasvuhormonit on kielletty koko EU:ssa. Suomi on sitoutunut tiukkaan kansalliseen salmonellavalvontaohjelmaan.

Lue lisää: HKScanin vastuullisuusfaktoja, antibiootit

 

Kotimainen tuote tukee paikallista elinvoimaisuutta ja ylläpitää ruokaturvaa

 

8. Suomalainen elintarviketeollisuus on merkittävä työllistäjä. Esimerkiksi liha-ala työllistään suoraan noin 10 000 ja välillisesti jopa 300 000 suomalaista. Se tuo elinvoimaa ja hyvinvointia niin maaseudulle kuin kaupunkeihin.

HKScan Finland työllistää Suomessa n 2 700 henkilöä ja on merkittävä työllistäjä tehdaspaikkakunnillaan Forssassa, Outokummussa, Eurassa, Vantaalla, Mikkelissä ja Mellilässä. Lisäksi HKScan Finlandilla on Suomessa noin 4 000 sopimustuottajaa, jotka toimittavat yhtiölle liharaaka-ainetta.

9. Jokaisen valtion on pystyttävä turvaa¬maan väestön ravinnon saatavuus, laatu ja turvallisuus riittävällä kotimaisella maataloustuotannolla. Kotieläintuotannosta saadaan monipuolista ja tuoretta kotimaista ravintoa ympäri vuoden.

 

HKScan tekee jatkuvaa työtä ympäristövaikutusten pienentämiseksi

 

FAOn ennusteiden mukaan vuonna 2050 maapallolla tarvitaan ruokaa 70 prosenttia enemmän kuin vuonna 2005 maapallon väestön kasvusta johtuen. Rajallisia luonnonvaroja on käytettävä vastuullisesti ja tehokkaasti, jotta kaikilla ihmisillä on riittävästi ravitsevaa ja turvallista ruokaa myös tulevaisuudessa.

Ihmisten arkielämä ja lähes kaikki toiminta maapallolla aiheuttaa kasvihuonekaasupäästöjä, joilla on ilmastovaikutuksia. Suomen kasvihuonekaasupäästöistä 24 % on peräisin tehdasteollisuudesta, 23 % energiahuollosta, 16 % kuljetuksesta ja varastoinnista ja 11 % kotitalouksista. Lihantuotannon osuus kasvihuonekaasupäästöistä Suomessa on noin 6 %, joka on noin puolet maatalouden päästöistä (13 %). (Lähde: Tilastokeskus SVT, Ilmapäästöt toimialoittain, 29.1.2018)

HKScan tekee jatkuvasti työtä pienentääkseen ympäristövaikutuksiaan koko tuotantoketjussa. Energiatehokkuuden parantaminen, kasvihuonekaasujen vähentäminen, jäteveden määrä ja laatu, veden kulutus, kemikaalien tarkoituksenmukainen käyttö ja tehokas jätehuolto ovat ympäristövastuumme painopistealueita.

 

Suomalaiset ilmasto- ja maaperäolosuhteet soveltuvat hyvin kotieläintuotantoon

 

Osa ruuantuotannon ongelmista on maailmanlaajuisia kuten ilmastonmuutos, osa paikallisia kuten veden riittävyys, lihantuotantoon liittyvä ylilaidunnus ja sen aiheuttama eroosio. Paikalliset olosuhteet sekä tuotantotavan tehokkuus vaikuttavat lopputulemaan. Kun panos-tuotossuhde on hyvä, ympäristövaikutukset ovat pienemmät.

Esimerkiksi naudanlihantuotannon ilmastovaikutukset eroavat merkittävästi eri maiden välillä, johtuen erilaisista ilmasto- ja maaperäolosuhteista sekä erilaisista tuotantotavoista. Pohjoismaissa yleinen nurmiviljely on monimuotoista itsessään, eivätkä esimerkiksi happamoituminen, ylilaidunnus, monimuotoisuuskato tai vesivarojen väheneminen ole haasteena.


 

Lue lisää:

Eläintuotannon ympäristövaikutukse - tietopaketti

Lihasta.fi kokoaa yhteen ajankohtaista tietoa ja keskustelua kotimaisesta lihasta, sen tuotannosta ja kulutuksesta Suomessa.

Lihasta.fi: 15 syytä valita suomalainen liha