Vastuullisesti tuotettu soija


HKScan on Round Table on Responsible Soy association (RTRS) -järjestön jäsen ja sitoutunut sen myötä sitoutunut edistämään pitkäjänteisesti entistä vahvempaa vastuullisuutta eläinten rehuna käytettävän soijan tuotantoketjussa.


HKScan takaa, että vuoden 2018 loppuun mennessä kaikki HKScanin koko liha-arvoketjussa käyttämä soija täyttää RTRS:n tiukat vaatimukset.

Kestävä lihantuotanto alkaa vastuullisesta rehuntuotannosta. Sitoutuminen vastuullisesti tuotetun soijan käyttöön on tärkeä osa kestävää lihantuotantoa, ja se vastaa sidosryhmien odotuksiin toimia vastuullisesti lihantuotannon koko arvoketjussa.

Soijaa käytetään eläinten rehussa sen hyvän proteiinikoostumuksen vuoksi. Soijan osuus eläinrehussa vaihtelee ja riippuu eläimen ravitsemuksellisista tarpeista, osuus rehussa vaihtelee välillä 0 - 20 %. HKScanin maissa pääosa eläinten rehusta kasvatetaan paikallisesti ja tämän lisäksi monilla tiloilla käytetään elintarviketeollisuuden sivuvirtoja rehun osana.

 HKScanin sitoutuminen vastuulliseen soijaan on tärkeä osa työtä, jossa varmistetaan että koko arvoketju toimii vastuullisesti. HKScan etenee yhdessä kumppaniensa kanssa kaikilla kotimarkkinoillaan jatkuvasti kohti vastuullisesti tuotetun soijan tavoitetta seuraavien vuosien aikana.

RTRS määrittää periaatteet ja kriteerit ja edellyttää kolmansien osapuolten tekemiä auditointeja tilatasolla. Näiden avulla taataan kansallisten ja paikallisten lakien noudattaminen. Lisäksi varmistetaan hyvien työskentelyolosuhteiden, ympäristövastuun ja terveiden maatalouskäytänntöjen toteutuminen. Yhtenä  Euroopan suurimmista lihayrityksistä HKScanin sitoutuminen RTRS:ään edistää merkittävästi vastuullisesti tuotetun soijan kehitystä.

Nykyisen käytännön mukaisesti RTRS sertifioidun soijan ostaminen tapahtuu hankkimalla RTRS sertifikaatteja. Tämä tarkoittaa, että sertifioitua soijaa tuottava maatila myy yhtä monta sertifikaattia kuin se tuottaa tonnia soijaa. Ostamalla RTRS sertifikaatteja HKScan varmistaa, että vastuullisesti tuotettua soijaa tuotetaan sama määrä kuin eläinten rehussa käytetään.

 

Kohti tavoitetta

 

Ruotsi saavutti 100 % vastuullisesti tuotetun soijan käyttötavoitteen vuonna 2015. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kaikissa HKScan Swedenin tuotteissa käytetty liha on eläimistä, joiden rehussa käytetty soija on vastuullisesti tuotettua. Tämä koskee sekä Ruotsalaista alkuperää olevaa että tuontilihaa. Ruotsissa on käytössä on sekä RTRS että ProTerra sertifioitua soijaa.

Suomi seurasi vuonna 2017, HKScan Suomen käyttämä soija on 100 % vastuullisesti tuotettua.

HKScan Tanska ja Viro ovat sitoutuneet siirtymään 100 % vastuullisesti tuotettuun soijaan vuoden 2018 loppuun mennessä. HKScan Tanskan käyttämän RTRS soijan osuus vuonna 2016 oli 20 %.

 

Ruotsalainen soijadialogi

 

HKScan Sweden tukee kansallista vastuullisesti tuotetun soijan sitoumusta yhdessä Svenska Sojadialogen -verkoston jäsenten kanssa.  100 prosenttia verkoston jäsenten käyttämästä ja myymästä soijasta on vastuullisesti tuotettua vuoden 2015 alusta alkaen.

Svenska Sojadialogen on laaja vapaaehtoinen verkosto, johon kuuluu toimialan organisaatioita, rehuntuottajia, elintarvikevalmistajia ja kauppaketjuja. Osallistujat ovat allekirjoittaneet sopimuksen, jonka tavoitteena on taata, että ruuan tuottamiseen käytetty soija Ruotsissa on tuotettu sosiaalisesti ja ympäristöllisesti vastuullisella tavalla.

 

Suomalainen soijasitoumus


HKScan Suomi, Kesko, Arla Suomi ja Unilever Suomi yhteistyössä WWF Suomen kanssa ovat allekirjoittaneet sitoumuksen käyttää vain vastuullisesti tuotettua soijaa. Suomalainen soijasitoumus kattaa sekä suomalaisen tuotantoketjun että ulkomaisen hankinnan. Sitoumuksen jäsenet sitoutuvat siihen, että vuoteen 2020 mennessä kaikki niiden omien tuotteiden tuotantoketjussa käytetty soija on vastuullisesti tuotettua. HKScan Suomi siirtyy vastuullisen soijan käyttöön vuoden 2018 loppuun mennessä.








Soijan tuotannon RTRS standardi

 

RTRS standardiin kuuluu viisi periaatetta: lainsäädännön noudattaminen, työntekijöiden olosuhteet, yhteiskunnalliset suhteet, ympäristövastuu ja hyvät maatalouskäytännöt. Toimiakseen näiden periaatteiden mukaisesti soijan tuottajan tulee noudattaa sovellettavia lakeja ja hänellä tulee olla käyttämäänsä maa-alaan laillinen oikeus. Näiden lisäksi:

Maanviljelijä ei saa käyttää lapsityövoimaa tai teettää pakkotyötä, syrjintä missään muodossa ei ole sallittua. Työntekijöiden työpaikka tulee olla turvallinen ja terveellinen, vapaus järjestäytymiseen ja palkkaus tulee olla vähintään paikallisen lainsäädännön mukainen. Vuoropuhelu paikallisen yhteisön kanssa on olemassa ja tehokas toimintatapa valitusten ja epäkohtien ratkaisemiseksi on käytössä.Maanviljelijä ei saa käyttää lapsityövoimaa tai teettää pakkotyötä, syrjintä missään muodossa ei ole sallittua. Työntekijöiden työpaikka tulee olla turvallinen ja terveellinen, vapaus järjestäytymiseen ja palkkaus tulee olla vähintään paikallisen lainsäädännön mukainen. Vuoropuhelu paikallisen yhteisön kanssa on olemassa ja tehokas toimintatapa valitusten ja epäkohtien ratkaisemiseksi on käytössä.

Käytännöt maatilalla ehkäisevät saastumista, pienentävät jätteiden sekä kasvihuonekaasujen syntymistä. Paikalliset metsät ja muut herkät luontoalueet on suojeltu vuodesta 2009 alkaen, vuodesta 2016 alkaen maa-alojen muuntaminen toiseen käyttöön ei ole sallittua. Pinta- ja pohjaveren laatu ja saatavuus säilyy tai paranee maatilalla, kuten myös maaperän laatu. Kasvinsuojeluaineiden käyttö on hallittua ja ympäristö- sekä terveysvaikutukset on minimoitu.



 

 

Linkki Responsible Soy -järjestön verkkosivuille.